torstai 21. elokuuta 2014

Kellojen syksy


 Olohuoneen seinältä puuttui jotain. Halusin sen liittyvän huoneen sävymaailmaan mutta tuovan jotain kivaa tilaan. Siispä koulujen alkua kohti varmistuin kellon toimivuudesta. Olin nähnyt sopivan jo ystäväni Ilsen kanssa viettämämme Helsinki-Päivän aikana Day -liikkeessä ja jäänyt muhittamaan ajatusta pariksi kuukaudeksi. Tilasta puuttuikin kello. Ehkä opettaja minussa ei voi omistaa liikaa kelloja?


Olohuoneen sohvan takaa paikkansa löytänyt vanha piironkini sai päälleen Ikean Barometer -valaisimen. Olen tykästynyt sarjan muotokieleen hankittuani saman sarjan lattiavalaisimet keväällä makuuhuoneeseemme.  Lisäksi pieni kiilto sohvan takana tuo kivaa vastapainoa mattaisen tuntuiseen nurkkaukseen.

Kauan sitten olen hankkinut ison kellon myös yläaulaamme, joka on nuorison leffatila ja pelikeskus. Samalla tila toimii saunan pukeutumishuoneena. Nyt olemme viimein saaneet asennutettua ikkunoihinkin kaihtimet suojaksi (saakohan sanaa vihdoin käyttää 10 vuoden ajanjaksosta?).


 Kello on todella käytännöllinen sisustuselementti. Tai ehkä hoen tätä vain itselleni, kun anoppini kysyi taannoin meillä käydessään miksi meillä on niin paljon kelloja :) Ohikulkutilassa pysyy lapsiperheen arjen aikataulujen keskellä ajan arvioiminen helpompana kun kelloa en ranteessa ole osannut aikoihin enää käyttää. Kello on ystäväni Heidin sisustusliike Villa Sandrasta Hyvinkäältä.

 Sohva on monelle tuttu ja meille vanha turvallinen Ektorp Ikeasta. Sohva on palvellut meitä jo yli 10 vuotta. Sen hintalaadun voittanutta en ole vielä löytänyt. Tyynyt ovat sieltä täältä matkan varrelta. Neulosmainen tummanharmaa Helsingin Piironki -liikkeestä ja napilliset Tiimarista. Rypytetyt tyynyliinat ovat Pentikin mallistoa vuosien takaa.

Niin ja huomasit varmaan puisen lattian. Se on takaraivossani odottava urakka. Ei kuitenkaan nyt. On aika nauttia syksyn pimenevistä illoista, kynttilöistä ja pitkästä aikaa viileyden koitettua myös saunan lämmöstä! 

Mahdollisimman kiireetöntä syksyn arjen aloitusta sinulle lukijani!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti